Peruskirjallisuutta

Peruskirjallisuutta ammatillisen kehittymisen tueksi (harjoitteluraportit ym. opintotehtävät).

HARJUNEN, E. 2002. Miten opettaja rakentaa pedagogisen auktoriteetin? Otteita opettajan arjesta. Turku: Kasvatustieteellinen seura.

HARLEN, W. 1997. The teaching of science in primary schools. London: Fulton.

HIRSJÄRVI, S. 1985. Johdatus kasvatusfilosofiaan. Rauma: Oy Länsi-Suomi.

HIRSJÄRVI, S. & HUTTUNEN, J. 1995. Johdatus kasvatustieteeseen. Juva: WSOY.

HIRVIHUHTA, H. & LITOVAARA, A 2003. Ratkaisun taito. Helsinki: Tammi.

KARI, J. (toim.) 1994. Didaktiikka ja opetussuunnittelu. Porvoo: WSOY.

KARI, J. , MOILANEN, P. & RÄIHÄ P. (toim.) 2001. Opettajan taipaleelle. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos.

KIESILÄINEN, L. 1998. Vuorovaikutusvastuu: ammatilliset vuorovaikutustaidot kasvatusyhteisössä. Hämeenlinna: Karisto Oy.

LAHDES, E. 1997. Peruskoulun uusi didaktiikka. Keuruu: Otava. Koulu ja Tieto. 1989. Kouluhallitus. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

PATRIKAINEN, R. 1999. Opettajuuden laatu. Ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys opettajan pedagogisessa ajattelussa ja toiminnassa. Opetus 2000. Jyväskylä: PS-kustannus (Gummerus).

RAUHALA, L. 1983. Ihmiskäsitys ihmistyössä. Jyväskylä: Gummerus.

RAUSTE-VON WRIGHT, M. & VON WRIGHT, J. 1997. Oppiminen ja koulutus. Porvoo:WSOY.

RAWLINS, W. K. 2000. Teaching as a mode of friendship. Communication Theory 10, 5-26.

SUONPERÄ, M. 1993. Opettamiskäsitys. Hämeenlinna: Educons Oy.

UUSIKYLÄ, K. & ATJONEN, P. 2000. Didaktiikan perusteet. Helsinki: WSOY.

VOUTILAINEN, T., MEHTÄLÄINEN, J. & NIINILUOTO, I. 1989. Tiedonkäsitys. Helsinki: Valtion painatuskeskus.